1. Markkinointi ja viestintä yhdistyvät (viisi teesiä 2020-luvun viestintään)

Markkinointi on viestintää selvä se, mutta onko viestintä markkinointia? Asioiden esille tuomista viestinlähettäjän näkökulmasta keinolla millä hyvänsä. Markkinoinnista poiketen viestintä on myös tiedotusta, jolla varmistetaan lähettäjän kannalta tärkeän objektiivisen tiedon perillemeno. Mutta tiedotuksenkin tavoitteena on herättää huomiota, aikaansaada havahtuminen.

Viestinnän lajeista vain journalismin voidaan katsoa olevan riippumaton viestinlähettäjän näkökulmasta ja jokainen tietää, kuinka vaikeaa sekin tässä ajassa on. Joka tapauksessa journalismi on kirjallisuuden ja muun viihteen ohella ainoa viestinnän muoto, jonka maksaa vastaanottaja.

Viestinnällä pyritään saamaan aikaiseksi haluttuja vaikutuksia vastaanottajassa. Ostamaan tuotteita, ideoita, faktoja tai näkemyksiä. Sen lisäksi, että viestin perillemenoa vahvistetaan markkinoinnin keinoin, voidaan myös itse viesti markkinallistaa ja viihteellistää helpommin nieltäväksi. Tiedekentällä sitä kutsutaan popularisoinniksi, politiikassa populismiksi.

Viestinnässä kyse ei koskaan ole totuudesta, vaan uskottavuudesta. Natiivimainonta ja vaikuttajamarkkinointi ovat vuosikymmenen vaihteen ilmiöitä, jotka hyödyntävät mediaympäristön uskottavuutta viestin tehostamiseksi. Niiden voima perustuu luotettavaan lähteeseen, joka on lähtenyt kokeilemaan markkinoinnin ja viestinnän rajaa.

Helsingin Sanomien etusivua ja muuta mediatilaa käytetään jo yleisesti maksettuun viestintään. Luokitellaanko se sitten mainokseksi ei ole oleellista, sillä kyse on todistusvoimasta. Viestinnällä vedotaan vastaanottajaan hänen omalla kielellään. Jos sanomalehden lukijat arvostavat journalismia, on viestin näytettävä siltä. Vastaavasti viihteenkuluttajille tuotetaan viestintää viihteen muodossa.

Markkinointi sen sijaan on muuttumassa hyvää vauhtia ohjelmoinniksi. Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin automaatio ovat toimia, joilla voidaan laskea ja siten maksimoida viestin tavoittavuus. Markkinoinnin tehtävä on luoda kohtaamisia, joissa viestin muotoilu ja tavoite monipuolistuvat sitä mukaan kun kohtaamisten määrä lisääntyy. Markkinoinnissa on jo hyvän aikaa tehty siirtymää myynninedistämisestä kohti brändimarkkinointia. Nyt voidaan puhua brändiviestinnästä.

Julkaissut Kari Souto

Viestintä on enemmän kuin työ. Se on tapa ajatella. Viestintäyrittäjälle blogit ovat omaehtoisia kenttiä, joissa ajatuksia voi rakennella ja koeponnistaa. Yhdistellä työn kautta opittua vapaa-ajan harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogeista Vapaakytkin.fi assosioi kulttuuria, politiikkaa ja mediaa. Souto.fi-sivuilta löytyy puolestaan näkemyksiä viestinnästä ja markkinoinnista. Toivon, että blogiesseeni inspiroivat myös teitä. – Kari Souto, Viestintä Souto.