Huumori viestinnän tehokeinona – Rookie Communications

Kun vierailin Rookien toimistolla tentattavana kauppakeskusmarkkinoinnista Bronxcastiin, oli ensimmäinen esitetty kysymys elämän tarkoitus. Se on hyvä lähtökohta. Helpot perusasiat on hyvä pitää mukana läpi koko viestintäprosessin.

Joensuun Bronxissa eli Rantakylässä majaansa pitävä Rookie on viestintätoimisto, joka tarjoaa markkinoinnin palveluita. Voi olla toisinkin päin, mutta kun puhumme lähtökohdista, on järjestys mielestäni oikea. On vaikea kuvitella markkinointia, joka ei olisi viestintää.

Viestintäpalveluita tarjoavan toimiston asiakkaat ovat organisaatioita, jotka ovat tavalla tai toisella tulleet tietoisiksi tarpeestaan viestiä. Mutta hekään eivät välttämättä tiedä mitä ja miten. Tavoite on usein selvä: lisää asiakkaita, lisää myyntiä. Kummallista kyllä, sama koskee nykyisin myös julkisen sektorin toimijoita.

Asiakkaiden viestinnälliset tarpeet ja resurssit vaihtelevat suuresti. Pienelle pajalle voi ratkaisevaa olla oikeat sanat lehden rivi-ilmoitukseen tai radiomainokseen. Parhaimmillaan molempiin ja päälle vielä muutamaan some-kanavaan. Oikeiden sanojen löytämiseksi tarvitaan keskusteluja viestinnän tekijöiden ja työn tekijöiden eli vähintäänkin yrittäjän kanssa. Näiden keskusteluiden päämääränä ei ole muutama hassu mainoslause, vaan tehokkaimman mahdollisen viestintätavan löytäminen, jota organisaatio voi jatkossa itse hyödyntää kaikessa olemisessaan. Pienelle organisaatiolle viestintäpalveluiden tilaaminen Rookien kaltaiselta toimijalta on oppimista omista vahvuuksistaan. Sanalla koulutus on ikävähkö kaiku, mutta sitäkin voi ajatella huumorilla.

Isommalle toimijalle huumori sen sijaan merkitsee uutta voimavaraa kaiken aiemmin opitun päälle. Tällöin siitä on syytä keskustella vakavasti. Viestinnän tavoitteet juurta jaksaen: mitkä ovat organisaatiomme vahvuudet kilpailijoihin nähden. Minkä kanssa edes kilpailemme? Ajankäytön, ajan hengen, vaihtoehtoisten totuuksien? Lähdetään taas perusteista, eli swotista.

Sitten kohdennus. On hyödyllistä tunnistaa ideaaliasiakkaansa ja piirtää hänestä vaikka kuva huoneentauluksi, mutta onko käytettävissämme todella kanavia, joilla kohdentaminen muuten kuin alueellisesti olisi mielekästä? Nuorilla on tietysti nuorten jutut, tai ehkä vain yksi juttu kerrallaan, mutta loput ovatkin sitten aikuisia. Jotkut tuotteet on suunnattu erikseen miehille ja naisille, mutta useimpien kohdalla kohdentaminen sukupuolen mukaan ohjaa viestintää vain entistä kliseisemmäksi. Sitä paitsi eri sukupuolien edustajat ovat läheisissä suhteissa toistensa kanssa, he toimivat perheen sisäisinä vaikuttajaviestijöinä.

Ketä siis puhutellaan? Ovatko he suomalaisia? Nauravatko he Kummelille? Okei, selvä: tehdään kummelia meidän tuotteistamme. Nauru saa hyvälle tuulelle, se palkitsee. Mutta nyt tulee se vaikea osuus, emme halua olla naurettavia. Kun Kummeli tuli nyt puheeksi, tekivät he kultakaudellaan hienoa työtä sekä maan ykköspelleinä että vakavissa ammattirooleissaan opettajina, muusikkoina, näyttelijöinä. Kyse on itsetunnosta.

Huumorin näkeminen vakavissa viestintäkysymyksissä on taitolaji. Itselleen nauraminen vaatii vahvaa uskoa siihen, että tekee asioita oikein ottamatta niitä kuitenkaan kuolemanvakavasti. Jos olet aina oikeassa, et juurikaan tule kyseenalaistaneeksi asioita. Oppiminen on asioiden tarkastelua eri suunnasta; onko virkamiesmäisessä tiedottamisessa jotain huvittavaa? Muistatko mitä kaupunkisi johtaja puhui, kun häntä edellisen kerran kuulit? Entä muistatko, mitä virkamiestä parodioinut Jaakko Parantainen sanoi Kummeli-sketsissä 25 vuotta sitten? Niinpä.

Mitä luulette, mikä on ollut itselleen nauramisen osuus siinä, että Lidl on saanut jalansijaa suomalaisessa ruokakaupassa, jonka muut toimijat olivat todenneet kahden valtaketjun murtamattomaksi hegemoniaksi? Mitä tietäisimme Puolangasta ilman pessimismipäiviä? Suomalaiset tunnetaan maailmalla jurottavina räikkösinä ja kaurismäkinä, tai niinhän me luulemme! Kimi tuntee huumoriarvonsa ja hyödyntää sitä taidokkaasti. Hän on formulamaailmassa monta kertaa saavutuksiaan suurempi ilmiö. Kaurismäen elokuvien näennäinen synkkyys on tehokeino. Sillä luodaan vahva kontrasti, jonka avulla ihmiset ovat valmiita nauramaan niin pienille vitseille, että elämä itse näyttää suurelta.

Ai niin, se elämän tarkoitus. En puhunut omiani, vaan toistin Aki Kaurismäen esittämän totuuden: elämän tarkoitus on löytää ihmistä ja luontoa kunnioittava moraali, ja noudattaa sitä. Miksi muistan juuri Kaurismäen luonnehdinnan tästä asiasta? Huumori on vakava asia.

www.rookiecom.fi

Julkaissut Kari Souto

Viestintä on enemmän kuin työ. Se on tapa ajatella. Viestintäyrittäjälle blogit ovat omaehtoisia kenttiä, joissa ajatuksia voi rakennella ja koeponnistaa. Yhdistellä työn kautta opittua vapaa-ajan harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogeista Vapaakytkin.fi assosioi kulttuuria, politiikkaa ja mediaa. Souto.fi-sivuilta löytyy puolestaan näkemyksiä viestinnästä ja markkinoinnista. Toivon, että blogiesseeni inspiroivat myös teitä. – Kari Souto, Viestintä Souto.